Harjoittelulla ratsastajan polvikipu kuriin!

Harjoittelulla ratsastajan polvikipu kuriin!

Tämä blogiteksti on kirjoitettu yhdessä Pystyvän Kehon Essin kanssa ratsastajan polvikipua käsitelleen opinnäytetyömme pohjalta.

Teksti on julkaistu molempien blogeissa.

 

 

Ratsastuksen yleisyyteen nähden lajin ratsastajan fysiikalle asettamista vaatimuksista on erittäin vähän tutkittua tietoa. Iso osa kilpailevista ratsastajista kärsii kivusta, ja he kokevat kivun vaikuttavan suoritukseensa mm. lisääntyneenä lihasheikkoutena ja liikelaajuuksien pienenemisenä, mutta eivät kuitenkaan lopeta tai vähennä kilpailemista. Englantilaisesta selvityksestä käy ilmi, että polvi on yksi ratsastajien yleisimmistä kipualueista, ja suomalaisesta kyselystä selviää suomalaisten maajoukkueratsastajien vasemman polven olevan selvästi useammin kipeä kuin oikean.

 

Hevosen selkään noustaan perinteisesti vasemmalta puolelta. Voisiko tällä olla yhteyttä vasemman polven kipeytymiseen? Jos, niin millä tavoin? Muuttaako vasempaan polveen tai koko vasempaan jalkaan selkäännousun aikana kohdistuva liikerata sen toimintaa tai nivelten liikelaajuuksia, entä aiheuttaako se lihasepätasapainoa?

 

Kipu tekee muutoksia liikkeen toteuttamisesta vastaavalle motoriselle aivokuorelle. Tämä aiheuttaa häiriöitä liikkeen hallintaan, ja toisaalta on myös esitetty, että liikkeen hallinnan häiriöt ylläpitävät kipua. Liikekontrolli tarkoittaa kykyä säilyttää kehon tasapainoinen linjaus liikkeen aikana; alaraajojen liikekontrolli tarkoittaa koko jalan linjauksen hallintaa liikkeessä. Alaraajojen liikekontrollin häiriöt ovat todennäköisesti osallisena polven kipuihin ja vammoihin. 

 

Tavoitteenamme oli saada lisää tietoa ratsastajien vasemman polven kivusta sekä siihen mahdollisesti johtavista syistä ja yhdistävistä tekijöistä. Ajatuksena taustalla oli, että pitkään kestäneeseen polvikipuun liittyy myös häiriöitä alaraajan liikekontrollissa sekä mahdollisesti puolieroa lihasvoimissa ja liikkuvuuksissa. Halusimme selvittää saadaanko harjoittelujaksolla muutosta mitattuihin ominaisuuksiin sekä muuttaako harjoittelu koettua kipua!

 

Vastauksia kaipasimme erityisesti seuraaviin kysymyksiin:

  1. Onko pitkäkestoisesta polvikivusta kärsivillä ratsastajilla alaraajan liikekontrollin häiriöitä?
  2. Onko pitkäkestoisesta polvikivusta kärsivillä ratsastajilla alaraajan lihasvoimien ja liikkuvuuden välillä puolieroja?
  3. Saadaanko alaraajan liikekontrollin, lihasvoiman tai liikkuvuuden harjoitteilla muutoksia mitattuihin ominaisuuksiin ja muuttuuko polvikipu?

Kahlasimme läpi ison kasan tietokantoja ja tutkimuksia, jonka seurauksena jouduimme toteamaan, ettei aiheesta vielä löydy tutkittua tietoa. Tositoimiin pääsimme heti, kun saimme HUS:n eettiseltä lautakunnalta puoltavan ennakkoarvion. Osallistujat rekrytoitiin verkkokyselyllä, jonka perusteella soveltuvat ratsastajat kutsuttiin mukaan. Samat testit toteutettiin kaksi kertaa, ennen ja jälkeen 3 kuukauden harjoittelujaksoa. Testipäivä sisälsi liikekontrollin, lihasvoiman ja liikkuvuuden testejä. Liikekontrollin testeissä osallistuja suoritti annettuja tehtäviä, kuten minikyykky ja yhden jalan kyykky. Annetut tehtävät muuttuivat haastavammiksi suoritusten edetessä, ja testit lopetettiin, kun osallistuja ei enää pystynyt toteuttamaan tehtävää hyväksytysti. Pisteytimme suoritukset, jotta pystyimme arvioimaan harjoittelujakson vaikutusta. Lihasvoimaa testasimme nivelien ääriasennoissa, osallistujan tehtävänä oli ylläpitää mahdollisimman kauan (maksimissaan 240 s) testin alkuasento. Liikkuvuuden testeissä mittasimme nivelkulmia.

 

Oli mahtavaa, että osallistujat olivat pitkäaikaisia ratsastuksen harrastajia, harrastusvuosia oli keskiarvolta 25,4 ja viikottaisia ratsastustunteja kertyi keskimäärin 5 tuntia. Kaikki osallistujat kertoivat nousevansa hevosen selkään jakkaralta.

 

Itse testien tuloksista kerromme tässä hyvin lyhyesti, mutta mikäli tämä osio kiinnostaa tarkemmin, käy lukemassa opparimme, sillä mittauksista saimme mielenkiintoisia, tilastollisesti merkitseviä tuloksia! Ennen harjoittelujaksoa toteutetuista liikekontrollin testeistä osallistujat saivat keskimäärin 11 % maksimipisteistä, jota voidaan pitää matalana pistemääränä ja merkkinä siitä, että kontrollissa on jotain häikkää. Lihasvoimien osalta vasen iso pakaralihas oli heikompi, sekä liikkuvuuden osalta vasemman lonkan koukistajat kireämmät.

 

Mahtavaa on, että harjoittelujaksolla saatiin kehitystä edellä mainittuihin tuloksiin! Harjoittelujakson jälkeen liikekontrolli parani, sillä testeistä osallistujat saivat keskimäärin 45 % maksimipisteistä sekä kaikkien mitattujen lihasten voima kasvoi, mutta erityisesti keskimmäisessä pakaralihaksessa (molemmat puolet) sekä vasemmassa isossa pakaralihaksessa. Suoran reisilihaksen kireys väheni oikealla puolella.

Kaikki osallistujat kertoivat sanallisesti vasemman polven kivun lieventyneen sekä kokonaan kivuttomien päivien lisääntyneen harjoittelujakson jälkeen. Lisäksi tuloksia analysoidessamme huomasimme, että kipu korreloi pakaralihaksen voiman kanssa negatiivisesti eli mitä heikompi pakara sitä kovempi kipu.

 

 

Vasemman polven kivusta kärsivillä ratsastajilla on siis häiriöitä alaraajojen liikekontrollissa, mutta sitä, onko kipu aiheuttanut liikekontrollihäiriön vai toisinpäin, ei tämän tutkimuksen perusteella voida sanoa. Mielenkiintoista olisikin tietää, onko polvikivuttomilla ratsastajilla liikekontrollin häiriöitä. Tämä tieto veisi meitä askeleen lähemmäksi selvityksessä, aiheuttaako vasemmalta selkäännouseminen muutoksia vasemman alaraajan liikkeen hallintaan.

 

 

Ratsastaja kuormittaa hevosen selkää vähemmän noustessaan selkään jakkaralta kuin maasta, mutta noustessaan jakkaralta ratsastajan vasempaan polveen kohdistuu huomattavasti suurempi vääntö. Maasta noustessaan ratsastaja ponnistaa oikealla jalallaan puolikaaren muotoista uraa, mikä vähentää vasempaan polveen kohdistuvaa vääntövoimaa. Katso video jakkaralta ja maasta nousun eroista>>

Pelkästään ravissa istuminen aiheuttaa huomattavasti isomman voiman hevosen selkään kuin selkään nouseminen suoraan maasta. Jos siis istut vinossa hevosen selässä, aiheutat huomattavasti pidempi kestoisen ja voimaltaan kovemman epätasaisen rasituksen hevosen selkään, kuin satunnaisesti ilman jakkaraa selkään noustessasi.

 

Tasatakseen itseensä ja hevoseensa kohdistuvaa rasitusta, ratsastajan tulisikin nousta yhtä usein vasemmalta ja oikealta puolelta hevosensa selkään. Polveen kohdistuvaa vääntöä voi vähentää myös keskittymällä liikkeen hallintaan selkään nousun aikana. 

 

 

Vasemmalta puolelta selkään nouseminen on jäänne ajalta, jolloin sotilaat kantoivat miekkansa ja kilpensä vasemmalla puolellaan. Vasemmalta puolelta ratsun selkään nouseminen oli välttämätöntä, ettei miekka olisi viiltänyt tätä takapuolelle. Nykyaikana selkään nousemiselle vain yhdeltä puolelta ei ole enää perusteltua syytä. Tällä tutkimuksella osoitimme, että ratsastajan polvikipuun voi vaikuttaa harjoittelulla, mutta uskomme, että voisimme myös ennaltaehkäistä sitä! Keinoina ennaltaehkäisyyn liikkeen hallinta, liikkeen kontrollin hallinta ja ergonomiaohjaus.

 

Lue koko opinnäytetyö osoitteesta http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004296557

 

Opinnäytetyön lähteet

 

Alexader, Jill & Hobbs, Sarah-Jane & May, Karen & Northrop, Alison & Brigden, Charlotte & Selfe, James 2015. Postural characteristics of female dressage riders using 3D motion analysis and the effects of an athletic taping technique: A randomised control trial. Physical Therapy in Sport 16 (2015): 154–161. Saatavana osoitteessa: <https://doi.org/10.1016/j.ptsp.2014.09.005>. Luettu 4.3.2020.

Bayeux Museum 2019. What is the Bayeux Tapestry about. <https://www.bayeuxmuseum.com/en/the-bayeux-tapestry/discover-the-bayeux-tapestry/what-is-the-bayeux-tapestry-about/>. Luettu 16.1.2020.

Clark, John 2011. The Medieval horse and its equipment. Iso-Britannia: Boydell and Brewer.

Clayton, Hilary M. & Hobbs, Sarah-Jane 2017: The role of biomechanical analysis of horse and rider science. Applied Animal Behaviour Science 190 (2017): 123–132.

Dix, Jack & Marsh, Stephanie & Dingenen, Bart & Malliaras, Peter 2018. The relationship between hip muscle strength and dynamic knee valgus in asymptomatic females: A systematic review. Physical therapy in sport: official journal of the Association of Chartered Physiotherapists in Sports Medicine 37. Saatavana myös verkossa: <https://www.researchgate.net/publication/325375333_The_relationship_between_hip_muscle_strength_and_dynamic_knee_valgus_in_asymptomatic_females_A_systematic_review>. Luettu 12.3.2020.

Douglas, J.-L & Price, M & Peters, D.M 2012. A systematic review of physical fitness, physiological demands and biomechanical performance in equestrian athletes. Comparative Exercise Physiology 8 (1): 53–62.

Engell, M. T & Byström, A & Hernlund, E & Bergh, A & Clayton, H & Roepstroff, L & Egenvall, A 2019. Intersegmental strategies in frontal plane in moderately skilled riders analyzed in ridden and un-mounted situations. Human Movement Science 66 (2019): 511–520.

Equine World UK. n.d.a Mounting a horse. Verkkodokumentti. Saatavana osoitteessa. <https://equine-world.co.uk/horse-ri- ding/horse-riding-guidance/novice-horse-rider/mounting-a-horse>. Luettu 11.5.2019.

Equine World UK. n.d.b. Dismounting a horse. Verkkodokumentti. Saatavana osoitteessa <https://equine-world.co.uk/info/horse-riding/horse-riding-guidance/novice-horse-rider/dismounting-a-horse>. luettu 6.2.2020

Geutjens, C.A. & Clayton, H.M & Kaiser, L.J 2008. Forces and pressures beneath the saddle during mounting from the ground and from a raised mounting platform. The Veterinary Journal 175 (3): 332–337. Saatavana osoitteessa <https://doi.org/10.1016/j.tvjl.2007.03.025>. Luettu 4.3.2020

Harris-Hayes, Marcie & Sahrmann, Shirley A. & Norton, Barbara J. & Salsich, Gretchen B. 2008. Diagnosis and management of a patient with knee pain using the movement system impairment classification system. Journal of Orthopaedic and Sports Physical Therapy 4(38): 203–213.

Kangas, Sini 2019. Filosofian tohtori, historian tutkija. Tampereen yliopisto, yhteiskuntatieteiden tiedekunta. Kirjallinen tiedonanto. 21.8.

Kaukinen, P.T. & Arokoski, J.P. & Huber, E.O & Luomajoki, H.A. 2017. Intertester and intratester reliability of a movement control test battery for patients with knee osteoarthritis and controls. Journal of Musculoskeletal Neuronal Interactions 17(3):197–208. Saatavana osoitteessa: <https://www.researchgate.net/publication/319547035_Intertester_and_intratester_reliability_of_a_movement_control_test_battery_for_patients_with_knee_osteoarthritis_and_controls [accessed Feb 25 2020]> Luettu 25.2.2020.

Kipu, Käypä Hoito -suositus 2017. Helsinki: Suomalainen lääkäriseura Duodecim. Saatavana osoitteessa: <https://www.kaypahoito.fi/hoi50103>. Luettu 4.2.2020.

KvantiMOTV 2014a. Hypoteesien testaus – SPSS-harjoitus 1. Verkkodokumentti. Saatavana osoitteessa: <https://www.fsd.tuni.fi/menetelmaopetus/hypoteesi/harjoitus1.html>. Luettu 4.3.2020.

KvantiMOTV 2014b. Korrelaatiokertoimemet – SPSS -harjoitus 1. Verkkodokumentti. Saatavana osoitteessa: <https://www.fsd.tuni.fi/menetelmaopetus/korrelaatio/harjoitus1.html>. Luettu 3.4.2020.

Lewis, V & Dumbell, L & Magnoni, F 2018. A Preliminary Study to Investigate the Prevalence of Pain in Competitive Showjumping Equestrian Athletes. Journal of Physical Fitness, Medicine & Treatment in Sports 4 (3).

Liljenstolpe, Carolina 2009. Horses in Europe. Equus 2009 -hanke. Ruotsi. Saatavana osoitteessa: <http://www.wbfsh.org/files/eu%20equus%202009.pdf>. Luettu: 15.4.2020.

Lopes, Yuri & Matheus, Victor & Lima, Pedro & Bezerra, Màrcio & Oliveira, Rodrigo Ribeira & Almeida, Gabriel Peixoto Leão 2017. The association of ankle dorsiflexion range of motion and dynamic knee valgus: A systematic review and meta-analysis. Physical Therapy in Sport 29. Saatavana myös osoitteessa <https://www.researchgate.net/publication/318531440_The_association_of_ankle_dorsiflexion_range_of_motion_and_dynamic_knee_valgus_A_systematic_review_and_meta-analysis>. Luettu 12.3.2020.

Luomajoki, Hannu. 2018. Kipumallit ja kipumekanismit. Manuaali 1: 4–9. Saatavana verkossa <https://www.researchgate.net/publication/324594002_Luomajoki_2018_Manuaali_Kipumallit_ja_kipumekanismit>. luettu 6.2.2020.

Luomajoki, Hannu – Moseley, Lorimer 2011. Tactile acuity and lumbopelvic motor control in patients with back pain and healthy controls. British Journal of Sports Medicine. 45:437–440. Saatavana osoitteessa <https://www.researchgate.net/publication/26317621_Tactile_acuity_and_lumbopelvic_motor_control_in_patients_with_back_pain_and_healthy_controls.>. Luettu 6.2.2020.

Magee, David J 2014. Orthopedic Physical Assessment. Missouri: Elsevier.

Nevison, Charlotte M. & Timmis, Matthew A 2013. The Effect of physiotherapy intervention to the pelvic region of experienced riders on seated postural stability and the symmetry of pressure distribution to the saddle: A preliminary study. Journal of Veterinary Behavior.

O`Sullivan, Peter 2005. Diagnosis and classification of chronic low backpain disorders: Maladaptive movement and motor control impairments as underlying mechanism. Manual Therapy 10: 242–255. Saatavana myös verkossa <https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S1356689X05001104?via%3Dihub>. Luettu 28.2.2020.

Petersen, Wolf & Ellermann, Andree & Gösele-Koppenburg, Andreas & Best, Raymond & Rembitzki, Ingo Volker & Brüggemann, Gerd-Peter & Liebau, Christian 2014. Patellofemoral pain syndrome. Knee Surgery, Sports Traumatology, Arthroscopy 22(10): 2264–2274. Saatavana myös verkossa <https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4169618/>. Luettu 23.3.2020.

Sahrmann, Shirley & associates. 2011. Movement system impairment syndromes of the extremities, cervical and thoracic spines. Missouri: Elsevier.

Schabrun, Siobhan, M. & Hodges, Paul W. & Vicenzino, Bill & Jones, Emma & Chipchase, Lucinda S. 2014. Novel Adaptations in Motor Cortical Maps: The Relationship to Persistent Elbow Pain. Medicine and Science in Sports and Exercise 47: 681–90. Saatavana osoitteessa:  <http://citese- erx.ist.psu.edu/viewdoc/download?doi=10.1.1.1016.3217&rep=rep1&type=pdf>. Luettu 13.3.2019.

Schmidt, Eric & Harris-Hayes, Marcie & Salsich, Gretchen B. 2019. Dynamic knee valgus kinematics and their relationship to pain in women with patellofemoral pain compared to women with chronic hip joint pain. Journal of Sport and Health Science 8: 486–493. Saatavana myös verkossa <https://www.researchgate.net/publication/325375333_The_relationship_between_hip_muscle_strength_and_dynamic_knee_valgus_in_asymptomatic_females_A_systematic_review/related>. Luettu 12.3.2020.

Shanahan, Camille J. & Hodges, Paul W. & Wrigley, Tim V. & Bennell, Kim L. & Farrel, Michael J. 2015. Organisation of the motor cortex differs between people with and without knee osteoarthritis. Arthritis research and therapy 17(1): 164. Saatavana osoitteessa: <https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/arti- cles/PMC4494800/>. Luettu 13.3.2019.

Suomen Ratsastajainliitto ry n.d. Ratsastuksen tunnuslukuja. Verkkodokumentti. <https://www.ratsas- tus.fi/srl/ratsastuksen-tunnuslukuja/>. Luettu 13.3.2019.

Suomen Ratsastajainliitto ry 2014. Nouse ratsaille. Verkkodokumentti. Valo: Suomen ratsastajainliitto ry. Saatavana osoitteessa: <https://www.ratsastus.fi/site/as- sets/files/2457/nouse_ratsaille_opas_2014_nettiin.pdf>. Luettu 11.5.2019.

Talaskivi, Soini. 1977. Suomalainen hevoskirja. Helsinki: Otava.

Van Dieen, Jaap H. & Moseley, G. Lorimer & Hodges, Paul W. 2013. Motor control changes and low back pain: cause or effect? Spinal Control: the Rehabilitation of Back Pain: State of the Art and Science 207–217. Saatavana osoitteessa. <https://kundoc.com/pdf-motor-control-changes-and-low- back-pain-.html>. Luettu 13.3.2019.

Vernikos, Sofia 2016. Nuorten maajoukkueratsastajien kiputuntemuksia. Opinnäytetyö. Pori: Satakunnan ammattikorkeakoulu. Saatavana osoitteessa: <https://core.ac.uk/download/pdf/80989125.pdf>. Luettu 13.3.2019.

Williams, Jane & Tabor, Gillian 2017. Rider impacts on equitation. Applied Animal Behaviour Science 190 (2017): 28–42. Saatavana osoitteessa: <https://doi.org/10.1016/j.applanim.2017.02.019>. Luettu 4.3.2020.

Henna

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *