Vino hevonen – vai sittenkin ratsastaja?

Epäsymmetria, vinous, toispuoleisuus, kätisyys (jalkaisuus), hallitseva puoli, jäykempi kylki, heikompi takajalka, huonompi laukka, vaikeampi suunta. Nämä eivät tarkoita täsmälleen samaa, mutta pyörivät saman teeman ympärillä: hevonen ei käytä kehonsa puolia samalla tavalla, yhtä paljon tai yhtä halukkaasti. Arkikielessä usein puhutaan, että hevonen on vino.

Ihmisillä toispuoleinen taipumus suosia toista kättä, jalkaa, silmää tai vaikkapa korvaa, on kauan tiedetty ilmiö, joka syntyy hermojärjestelmän epäsymmetriasta. Ihmisillä puhumme kätisyydestä, mutta ilmiötä tiedetään esiintyvän monilla muillakin lajeilla.

Merkkinä synnynnäisestä ”kätisyydestä” hevosilla pidetään taipumusta pitää toista etujalkaa edempänä hevosen seistessä ja etenkin laiduntaessa. Tällaista taipumusta on löydetty varsoilta ja käsittelemättömiltä nuorilta hevosilta, joten voidaan olettaa, että hevosilla on samantapaista oikea- tai vasen”kätisyyttä” kuin meilläkin.

Synnynnäinen kätisyys on sisäsyntyistä ja lähtee aivoista. Hevonen voi myös oppia toispuoleiseksi. Tällöin alempi hermojärjestelmä lähettää aivoihin toispuoleisia viestejä sopeutuakseen johonkin ärsykkeeseen.

Hevosen vinous voi siis olla

1. synnynnäistä, ns. kätisyyttä TAI
2. opittua, jolloin hevonen on muuttanut kehon käyttöään reaktiona johonkin ärsykkeeseen TAI
3. todennäköisesti jonkinlainen yhdistelmä näistä kahdesta

Syitä hevosen opittuun vinouteen voi olla mm.

• kipu
• vamma
  • akuutti
  • vanha, jo parantunut vamma, joka on kuitenkin muuttanut aivojen tapaa ohjata kehon liikkumista
• vääränlainen kuormitus (treeni)
• vino tai kipeä ratsastaja
• epäsopiva satula
• hammasongelmat
• sopimaton kuolain
• ..

Tässä kohtaa tähdennän, että hevosen liikkuessa epäsymmetrisesti on AINA muistettava, että kyseessä voi olla eläinlääkäriä vaativa kudosvaurio, vamma tai kipu.

Liikekompensaatio opitun vinouden taustalla

Akuutin vamman sattuessa on vammautuneen alueen suojaamiseksi tarpeellista kehittää ontuma ja ontumaa tukemaan liikekompensaatio. Vamman paraneminen ei automaattisesti pura kompensaatiota pois.

Tällöin ontuman seurauksena kehittyneet kehon suojausmekanismit, muuttuneet lihasaktivaatiot ja nivelten liikelaajuudet vaatii kuntoutusta palautuakseen ennalleen. Lisäksi ihmisistä tiedetään, että krooninen (yli kolme kuukautta kestänyt) kipu muuttaa kivuliaan kehonosan hahmotuskykyä, mikä näkyy esimerkiksi liikkeen hallinnan ja tasapainon haasteina.

Ratsastajan merkitys hevosen vinoudessa

Hevonen kehittää kompensaatioita myös satulan kautta välittyviin ärsykkeisiin. Ratsastajan paino lisää selvästi enemmän kuormitusta hevosen etu- kuin takajaloille. Näin ollen vinossa istuva ratsastaja lisää epäsymmetristä kuormitusta hevosen selän lisäksi etujalkoihin.

Ratsastajan lantion kallistuminen yhdellä asteella vasemmalle aiheuttaa 1,5 Newtonin (noin 150 g) lisää painetta satulan oikealle puolelle. Ratsastajan ylävartalon kallistuminen vasemmalle yhdellä asteella aiheuttaa saman suuruisen paineen nousun satulan vasemmalle puolelle. Voi kuulostaa pieneltä, mutta toistuessaan joka ikisellä askeleella, tulee siitä ajan kanssa merkittävä.

On tutkittu, että hevonen kehittää jo kuudessa viikossa kompensoivan liikemallin ratsastajan muuttuneeseen kykyyn mukautua hevosen liikkeeseen tämän oman kiputilan seurauksena. Ei siis riitä, että hevonen on kivuton, se kompensoi myös ratsastajan kipua!

Vinouden tunnistaminen on haastavaa

Jopa huippuratsastajat tunnistivat todella huonosti omaa ja satulansa vinoutta, kun heidän havaintojaan verrattiin paine- ja liikesensoreilla mitattuihin tietoihin. Oman kehon, varusteiden ja hevosen (epä)symmetriaa on todella haastavaa tunnistaa ja korjata yksin. Sen vuoksi onkin tärkeää, että sinulla ja hevosellasi on osaava tiimi, joka koostuu valmentajan lisäksi eläinlääkäristä, satulansovittajasta ja fysioterapeutista.

Tarvitsetko apua oman tai hevosesi vinouden korjaamiseen? Autan mielelläni!

Lähteet:

Byström, Anna – Clayton, Hilary – Hernlund, Elin – Rhodin, Marie – Egenvall, Agneta 2019. Equestrian and biomechanical perspectives on laterality in the horse. Comparative Exercise Physiology online. DOI: 10.3920/CEP190022

Gunst, Silja – Dittmann, Marie Theres – Arpagaus, Samuel – Weishaupt, Michael A. 2019.
Influence of Functional Rider and Horse Asymmetries on Saddle Force Distribution During Stance and in Sitting Trot. Journal of Equine Veterinary Science 78. DOI: 10.1016/j.jevs.2019.03.215

Luomajoki, Hannu 2020. Kivun fysiologiaa – mitä tapahtuu missäkin? Teoksessa Ammattilaisen kipukirja. VK-Kustannus.

MacKechnie-Guire, Russel 2021. Understanding Rider biomechanics to Improve Horse and Rider Performance. Live webinar 25.3.