Vino hevonen – vai sittenkin ratsastaja?

Vino hevonen – vai sittenkin ratsastaja?

Epäsymmetria, vinous, toispuoleisuus, kätisyys (jalkaisuus), hallitseva puoli, jäykempi kylki, heikompi takajalka, huonompi laukka, vaikeampi suunta. Nämä eivät tarkoita täsmälleen samaa, mutta pyörivät saman teeman ympärillä: hevonen ei käytä kehonsa puolia samalla tavalla, yhtä paljon tai yhtä halukkaasti. Arkikielessä usein puhutaan, että hevonen on vino.

Ihmisillä toispuoleinen taipumus suosia toista kättä, jalkaa, silmää tai vaikkapa korvaa, on kauan tiedetty ilmiö, joka syntyy hermojärjestelmän epäsymmetriasta. Englanniksi tästä käytetään termiä laterality, lateraalisuus. Ihmisten lisäksi lateraalisuutta tiedetään esiintyvän monilla muillakin lajeilla. Merkkinä synnynnäisestä lateraalisuudesta hevosilla pidetään taipumusta pitää toista etujalkaa edempänä hevosen seistessä ja etenkin laiduntaessa. Tällaista taipumusta on löydetty varsoilta ja käsittelemättömiltä nuorilta hevosilta, joten voidaan olettaa, että hevosilla on samantapaista oikea- tai vasen”kätisyyttä” kuin meilläkin.

Hevonen voi todennäköisesti olla myös sisäsyntyisesti toispuoleinen

Motorinen lateraalisuus eli liikkeen tai kehon käytön epäsymmetria voi syntyä aivojen tasolla sisäsyntyisesti, tai alempi hermojärjestelmä voi lähettää keskushermostolle epäsymmetrisiä viestejä esimerkiksi tottumusten tai epäsymmetrisen harjoittelun seurauksena. Totutun epäsymmetrisyyden taustalla voi olla esimerkiksi jo parantunut vamma tai hoidettu kiputila, huonosti istuva satula tai ratsastaja.

Totuttu epäsymmetria on yleistä ja sitä voidaan korjata

Tässä kohtaa tähdennän, että hevosen liikkuessa epäsymmetrisesti on AINA muistettava, että kyseessä voi olla ontumaa aiheuttava kudosvaurio, vamma tai kipu, joka on ehdottomasti eläinlääkärin tutkittava ja hoidettava.

Akuutin vamman sattuessa on vammautuneen alueen suojaamiseksi tarpeellista kehittää ontuma ja ontumaa tukemaan liikekompensaatio. Vamman paraneminen ei automaattisesti pura kompensaatiota pois. Tällöin ontuman seurauksena kehittyneet kehon suojausmekanismit, muuttuneet lihasaktivaatiot ja nivelten liikelaajuudet vaatii kuntoutusta palautuakseen ennalleen. Lisäksi ihmisistä tiedetään, että krooninen (yli kolme kuukautta kestänyt) kipu muuttaa kivuliaan kehonosan hahmotuskykyä, mikä näkyy esimerkiksi liikkeen hallinnan ja tasapainon haasteina.

Mikä on muna ja mikä kana? Tärkeintä on katkaista kierre

Hevonen kehittää kompensaatioita myös satulan kautta välittyviin signaaleihin. Ratsastajan paino lisää selvästi enemmän kuormitusta hevosen etu- kuin takajaloille. Näin ollen epäsymmetrisesti istuva ratsastaja lisää epäsymmetristä kuormitusta hevosen selän lisäksi etujalkoihin.

Ratsastajan lantion kallistuminen ainoastaan yhdellä asteella vasemmalle aiheuttaa 1,5 Newtonin (noin 150 g) lisäyksen satulanpaineeseen oikealle puolelle (ylävartalon kallistuminen vasemmalle yhdellä asteella aiheuttaa saman suuruisen paineen nousun vasemmalle). Voi kuulostaa pieneltä, mutta toistuessaan joka ikisellä askeleella, tulee siitä ajan kanssa merkittävä.

Vino ratsastaja vinouttaa hevosen. Toisaalta myös vino hevonen voi laittaa ratsastajan istumaan vinossa

On tutkittu, että hevonen kehittää jo kuudessa viikossa kompensoivan liikemallin ratsastajan muuttuneeseen kykyyn mukautua hevosen liikkeeseen tämän oman kiputilan seurauksena. Ei siis riitä, että hevonen on kivuton, se kompensoi myös ratsastajan kipua!

Miten ihmeessä sitten voi tietää, onko hevonen vai ratsastaja vino? Kumpi vinouttaa kumpaa? Vai kumpikin toisiaan?

Jopa huippuratsastajat tunnistivat todella huonosti omaa ja satulansa vinoutta, kun heidän havaintojaan verrattiin paine- ja liikesensoreilla mitattuihin tietoihin. Oman kehon, varusteiden ja hevosen (epä)symmetriaa on todella haastavaa tunnistaa ja korjata yksin. Sen vuoksi onkin tärkeää, että sinulla ja hevosellasi on osaava tiimi, joka koostuu valmentajan lisäksi eläinlääkäristä, satulansovittajasta ja fysioterapeutista.

Jos kaipaat apua hevosen tai oman vinouden tunnistamisessa ja kuntoutuksessa, ota rohkeasti yhteyttä, autan mielelläni!

Lähteet:

Byström, Anna – Clayton, Hilary – Hernlund, Elin – Rhodin, Marie – Egenvall, Agneta 2019. Equestrian and biomechanical perspectives on laterality in the horse. Comparative Exercise Physiology online. DOI: 10.3920/CEP190022

Gunst, Silja – Dittmann, Marie Theres – Arpagaus, Samuel – Weishaupt, Michael A. 2019.
Influence of Functional Rider and Horse Asymmetries on Saddle Force Distribution During Stance and in Sitting Trot. Journal of Equine Veterinary Science 78. DOI: 10.1016/j.jevs.2019.03.215

Luomajoki, Hannu 2020. Kivun fysiologiaa – mitä tapahtuu missäkin? Teoksessa Ammattilaisen kipukirja. VK-Kustannus.

MacKechnie-Guire, Russel 2021. Understanding Rider biomechanics to Improve Horse and Rider Performance. Live webinar 25.3.

Henna

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *